Tulevaisuus tulee aina hetki kerrallaan

Torstai 6.11.08

Olin koiran kanssa yöllä myöhään ulkona täällä Pohjois-Haagassa. Tähdet näkyivät hyvin tummalla yötaivaalla. Maa oli pienessä kuurassa ja lehdet risahtelivat jalkojen alla. Pakkasta kaiketi jokunen aste. Ensimmäinen todella kylmä yö pitkään aikaan.

Terhokoti
Terhokoti on kodinomainen sairaala. Jasminen huone on kaunis ja vasta remontoitu. Toisessa kuvassa Jasmine istuu sisääntuloaulan sohvalla. Vanhoja hienoja huonekaluja on eri puolilla taloa jonkin verran. Jasminen huone on tilava, joten kissa ja koira voivat olla myös täällä. Jasminella on lisäksi ilmanpuhdistin käytössä, joten eläinpölystä ei pitäisi olla haittaa. Joka päivämyös huonetta siivotaan.



Sisään tullessa voi lukea myös ilmoitustaululta isolla kirjoitetun tekstin: Muista, että tulevaisuus tulee aina hetki kerrallaan.





Pehmoleluja on kertynyt kotoa tuotuna jo yhden ikkunalaudan verran.



Jasmine maalailee vesiväreillä. Tietokoneen lämpömittari näyttää +2 astetta ulkona. Aurinko paistaa. Jasmine istuu lattialla ja maalaa vesiväreillä.

Kaikki elämämme on riippuvaista soluistamme. Jos veremme kemia ei ole kunnossa, jos luuydin tuottaa viallisia soluja, olemme mennyttä.
Leukemia/Wikipedia

Jumala on suunnitellut ihmisen. Hän voi myös korjata, jos jokin menee vikaan.

Joskus hän tekee korjauksia ihmisten, lääkärien avulla, nekin ovat ihmeitä, vaikka pidämme niitä asioita usein luonnollisina. Ajattelemme, että on luonnollista parantua milloin mistäkin sairaudesta, että on luonnollista, että katkennut jalka tai murtunut ranne paranee. Mutta ihmeitähän ne ovat. Koko elimistömme toimii ihmeellisesti, vaikka harvoin sitä mietimme ja ihmettelemme.

Joskus tarvitaan lisää ihmeitä. Näin on nyt Jasminen kohdalla.

Muistan, miten lapsena luin tarinan perheestä, joiden kaivossa ei ollut enää vettä. Sadetta oli kai rukoiltu pitkään, mutta sitten kertomuksen pikku tyttö rukoili, että Jumala antaisi kaivoon tulla vettä, vaikka ei sataisikaan. Ja tytön rukouksiin vastattiin. Hän meni aamulla ja pudotti kaivoon kiven ja kuuli loiskahduksen kaivonpohjalta. Vettä oli tullut. Nyt rukoilen, että Jumala antaisi Jeesuksen nimessä Jasminen saada niitä puuttuvia soluja vereensä, joita häneltä puuttuu, vaikka mitään solutankkauksia ei enää tehdä.

Psalmista 139 voimme lukea:
"14 Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.
15 Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.
16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.
17 Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä!"



Olen koiran kanssa kävellyt läheisessä metsikössä, jossa huomasin geometrisiä sammalmättäitä. Päätin rohkaista mieleni ja kysyä asiasta vanhemmalta mieheltä, joka sattui pyöräilemään metsikön läpi kulkevaa hiekkatietä. Osoittautui, että mies on oikea tietotoimisto ja oikea musiikkineuvos ja kapellimestari.

Musiikkineuvokset/Wikipedia
Hänen nimensä on Jorma Svanström ja hän on syntynyt 20.3.1929.

Svanström kertoi, että Pohjois-Haagassa oli sodan aikana laaja ilmatorjuntapatteristo. Kaivauksien kautta liikuteltiin tarvittavia sotakoneita ja betonirakennelmia käytettiin erilaisten koneiden niiden alustoina.

Hän kertoi suomalaisten sulkutulimenetelmästä, joka toimi viholliskoneiden pelotteena. Ammustulitus keskitettiin viholliskoneiden eteen. Koneita ei pyritty tuhoamaan, mutta niiden eteneminen estettiin.

(Kuvia editoitu myöhemmin.)