Enkelten talo?

Tiistai-keskiviikko yöllä klo 0.30 about (siis 12.11.08)

Turussa on ainakin ollut Enkelten talo niminen ravintola. Täällä Terhokodissa on enkeliaiheisia tauluja eri puolilla ja monia koriste-esineitä, joista useimmat ovat enkeleitä. Tämäkin talo on tavallaan enkelten talo.Vieraskirjassa kiitetään milloin äidin, milloin veljen tai muun läheisen viimeisestä hoidosta.

Ajattelin, etten koskaan kestäisi tällaista paikkaa. Siis siinä vaiheessa, kun saattohoidosta alettiin puhua. Itseasiassa en ole aikaisemmin edes tiennyt, että tällaista sairaalaa on olemassakaan. Eikä näitä olekaan Suomessa kuin neljä, yksi Helsingissä, tämä, yksi Turussa, yksi Tampereella ja yksi Hämeenlinnassa. Kummallista, että kunnat eivät halua perustaa paikkaa, jossa vakavasti sairaat saisivat asianmukaista hoitoa vielä loppuvaiheessa. Kun hoidot eivät tehoa, ihmiset saavat jäädä vaikka heitteille, sairaaloissa kun ei ole henkilökuntaa edes niiden kunnolla hoitamiseen, jotka selviävät joten kuten sairaudestaan.

Kuolevien talo. Taivaaseen lähtevien talo? Täällä on vielä mahdollisuus valita suunta, jos sitä ei ole aikaisemmin tehnyt. Taivaaseen vai helvettiin? Täällä on kaksi päivää viikossa pappi paikalla. Eli hänen työhönsä on sisällytetty tästä maailmasta pois siirtyvien kanssa vietettäväksi kaksi päivää viikossa, siis puolisen tuntia viikossa per kuolemaa tekevä potilas. Näin luterilainen kirkkokin säästää. Onhan pidettävä tiukkaa budjettia kirkossakin, kun kerran maallisella puolellakin leikataan ja säästetään. Kokoaikainen pappi talossa, jossa kaikki hoidettavat ovat lähtöviivalla, liikaa vaadittu? Kirkko ei miellä kai näitä sieluja yhden papinviran arvoisiksi. No, onhan sitä reilu puoli tuntia aikaa viikossa parempi kuin ei mitään. Kyllähän sitä puolessa tunnissa kerkiää potilaan kuin potilaan ovelta moikata. Vakavia keskusteluja potilaiden kanssa? Puolessa tunnissa? Kyllä varmasti osa ihmisistä jää hengellistä apua vaille. Ja sitten ovat vielä omaiset, ne jotka myös ehkä tarvitsisivat hengellistä evästä jaksaakseen kuolevan vierellä. Mitäpä kirkko heistäkään. Kuitenkin täällä jos missä tarvittaisiin toivon sanomaa kokopäiväisesti.

Terhokodissa on paikka 18:lle. Onnelliset ne, jotka saavat olla täällä viimeiset vaiheensa, eivätkä joudu olemaan lähes unohdettuina jonkun täpö täyden sairaalan nurkissa, missä hoitajia ei ole tarpeeksi. Luku 18 on todella vähän, kuoleville potilaille paikkoja on aivan surullisen vähän. En ymmärrä, miksi tällaisten sairaaloden, saattokotien perustamista viivytellään. Ainakin kaikissa isoissa kaupungeissa olisi oltava tällainen Terhokodin tyyppinen paikka. Ja Helsingissä nyt on, mutta paikka vain 18:lle. Surullista, miten vähän välitetään kuolemansairaista ihmisistä.

Perjantaina Jasmine innostui maalaamaan ja maalasi vesiväreillä varmaan kuusi tuntia yhteen menoon. Näissä kuvissa Jasmine esittelee maalauksiaan peruukki päässä.Peruukki on aika lähellä tytön omaa tukkaa, joka lähti lähes kolme vuotta sitten kahden viikon kuluttua siitä, kun sytostaattihoidot aloitettiin. Yli kaksi vuotta tyttö oli ilman hiuksia. Jo viime syksynä alkoi tytön päässä kasvaa untuvaa ja tämän vuoden keväällä, kun sytostaattihoitoja yhä lievennettiin hiukset alkoivat hitaasti kasvaa, mutta Jasminen kaunis tukka ei kuitenkaan ole palautunut. Peruukki muistuttaa aika lailla tytön omaa tukkaa.


Lauantaina 8.11. Jasmine oli niin hyvässä kunnossa, että jaksoi vielä esittää pyjamatanssia. Terveenä ollessaan tytölläoli tanssitunti kerran viikossa.Tässä vielä työ, jonka Jasmine teki viime kesänä. Hän on aina ollut innostunut tekemään abstrakteja maalauksia. Jasminen haaveena on ollut tulla isona taiteilijaksi ja pitää omia näyttelyitä.

EDIT:
Kirkollako ei ole varaa palkata sielunhoitajia?

Kauppalehdessä 5.10.08 Jyrki Jurvelin kirjoittaa (Lainaan kirjoituksen kokonaisuudessaan tähän):

"Suomen evankelisluterilainen kirkko on kerännyt jättiomaisuuden. Tuloilla mitattuna kirkko nousee kirkkaasti sadan suurimman yrityksen joukkoon Suomessa.

Tiedot käyvät ilmi yhteen lasketuista tilinpäätös- ja tasetiedoista.

Vuonna 2007 kirkon varallisuuden tasearvo oli noin kolme miljardia euroa.

Summasta oli peräti 800 miljoonaa euroa likvidejä kassavaroja, josta oli käteistä 255 miljoonaa ja 542 miljoonaa euroa oli kiinni erilaissa osakkeissa, osuuksissa ja arvopapereissa.

Vastaavan kokoiset taseet löytyvät muun muassa SOK:lta, SanomaWSOY:ltä ja Rautaruukilta.

Tase ei kuitenkaan mittaa kirkon omaisuuden käypiä arvoja, joten kirkon omaisuus on todennäköisesti selvästi tasearvoja suurempi.

Kirkon omaisuusmassa on rahoitettu lähes kokonaan kirkon omin varoin. Seurakunnilla oli korollista velkaa vain 56 miljoonaa euroa.

Koska kassavaroja on selvästi korollista velkaa enemmän, kirkko on käytännössä velaton. Kirkon omavaraisuusaste oli taseesta laskettuna 92 prosenttia.

Alkon kokoluokkaa

Kirkon talous kestää varsin suurenkin jäsenkadon. Viime vuonna kirkon ylijäämä, tulorahoituksesta vähennettyjen investointien jälkeen, oli 45 miljoonaa euroa.

Käytännössä kirkosta voisi erota nykyisellä kulurakenteella noin 240 000 ihmistä, jotta ylijäämää ei jäisi lainkaan.

Tilannetta helpottaa se, että kirkolla on likvidejä varoja kassassaan suunnilleen vuotuisen verokertymän verran eli noin 800 miljoonaa euroa.

Kirkon kokonaistuotot eli liikevaihto muodostuvat valtaosin kirkollis- ja yhteisöveroista sekä toimintatuotoista.

Viime vuonna kirkon liikevaihto nousi reilun miljardiin euroon. Summa on vastaava kuin esimerkiksi Alkolla. Liikevaihdollaan kirkko nousisi reippaasti sadan suurimman suomalaisyrityksen joukkoon.

Kirkon tuloista verojen osuus oli 805 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 5,5 prosenttia. Yritysten maksamia yhteisöverotuottoja kertyi 118 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua yhdeksän miljoonaa euroa.

Toimintatuottoja kirkko keräsi 139 miljoonaa euroa. Summa kasvoi lähes seitsemän prosenttia. Toimintatuottojen kasvu johtui lähinnä kirkon metsätalouden tuottojen kasvusta eli puun myynnistä. Seurakunnat saivat metsistä tuloja 20 miljoonaa euroa."

Kyösti Jurvelin, Kauppalehti