RUNOJA

Kevät puhkaisee maiseman harmaan

Kuusten tummanvihreä rynnäkkö
metsän laidassa
pihkan tuoksussa linnunlaulua
sulavan lumen tirinää
koivujen rungot
kurkottavat kohti
kevätsadetta
mahlaisin silmuin
vaahtera
varpistaa latvansa pilveen asti
kutittaa auringon leukaa
keltainen valo tipahtelee
leskenlehtinä pientareille
vappukukkina napinläpeen
lämpiminä ajatuksina
ihmismieliin

Tämä runo oli KATU-lehdessä 1/2005

  • Katu

  • http://www.kalliola.fi/binary/file/-/id/17/fid/258/.
    Laitan sen nyt muuten vain tänne, kun sitä ei ole minulla missään muualla tallessa, jos sitä nyt talteen edes tarvitsisi laittaa.

    Tässä oma kommenttini tästä runosta: Naiivia lapsellista hömppää. Piti muka keksiä jokin myönteinen runo ihmisiä piristämään. Katso setlementtityö, Kalliolan klinikat ym. Olin vuoden verran ko. paikassa vakituisesti töissä ryhmiä vetämässä (mm. naistenryhmä, kirjoittajapiiri ja kuvataideryhmä olivat minun kontollani.)
  • Kalliolan setlementti

  • http://www.kalliola.fi/fi/etusivu/

    Ei kommentteja:

    Lähetä kommentti

    Sähköposti pitää laittaa, jotta linkki toimii, mutta sitä ei näytetä julkisesti.

    Valitettavasti anonyyminä ei tähän blogiin voi enää kommentoida.

    Jos kirjoitat kommentin Nimi/URL-osoite-vaihtoehdolla, aloita URL-linkki http://-alulla, että se toimii!

    Nimi/URL-osoite on oikea vaihtoehto esimerkiksi, jos blogisi on muussa palvelussa kuin Bloggerissa.


    Kiitos kommentista! Palautetta on kiva saada.