Yöpakkasia, Ara-C-pistoksia, Lastenklinikkaa ym.

29.7.08

Aurinkoinen päivä. Nyt,kellon ollessa vähän vaille 10 aamulla, tietokone ilmoittaa ulkona olevan +18 astetta, tosin Vantaan vinkkelistä. Yöllä on ollut suhteellisen viileää, ehkä jopa alle 9 astetta eli joskus kolmen aikoihin tuollainen lukema. Tiedän, koska käväisin koiran kanssa ulkona tuohon aikaan. Eilen mennessämme Lastenklinikalle eräs taksikuski sanoi kuulleensa tiedotuksen, jossa luvattiin pohjoiseen peräti yöpakkasia, siis viimeyöksi ja HEINÄKUUSSA siis. Kyllä se yöilma Helsingissäkin tuntui kovin viileältä. Vaan hallaöitä on kai ollut Suomenmaassa ennenkin kesällä.

Meillä on kohta lähtö taas Lastenklinikalle. Jasminen Ara-C-pistokset alkoivat eilen ja niitä annetaan neljänä päivänä peräkkäin. Saa nähdä, millainen päivästä tulee. Joudummeko roikkumaan jossain käytävillä vai onnistuuko klo 12-13 välinen aika hoitotoimenpiteiden antoon. Mira soitti äsken K 10:ltä, en tosin ehtinyt puhelimeen ajoissa, mutta hän jätti Vastaajaan viestin, että joutuu itse lähtemään klo 12.30 jonnekin ja yrittää antaa pistoksen Jasminelle sitä ennen. Täytyy herättää tyttö kohta. Toivottavasti hän voi tänään paremmin. Eilen Jasmine oksensi jo ennen Ara-C-pistosta. Yleensä annan hänelle ennen ruokailua ns. hyvinvointilääkkeen, eilen se jäi antamatta, koska minulla ei ollut niitä mukana sairaalassa. Hoitaja onneksi toi Zofrania heti tytölle. Jasminella on koko ajan mennyt sytostaateista Vepesid ja sekin riittää aiheuttamaan pahoinvointia. Eilen alkoi taas Merkaptopurin-lääkitys myös, joten tänään ollaan taas vahvemmissa sytostaattihoidoissa.

Yöllä, siis ennen koiralenkkiä, siivosin lattioita. Olenkin kuorruttanut sanomalehdillä väylän Jasminen sängystä WC:hen, mutta vahinkoja sattuu. Ara-C-pistokset laittavat aina tytön vatsan sekaisin ja vaippa ei aina riitä estämään suuremmilta ympäristövahingoilta. Ripulia, pissaa ja oksennusta riittää syöpäpotilaan hoidoissa, samoin pyykkiä patjoista täkkeihin, alusvaatteista puhumattakaan. Kun olen nyt yksin hoitanut leukemiaa sairastavaa ihmistä kotoa käsin yötä päivää jo kolmatta vuotta ja ollut aina sairaalassa mukana auttamassa, toivoisi, ettei elämässä tulisi vastaan enää rähiseviä kaupanmyyjiä, varsinkaan kun en ole tehnyt muuta pahaa kuin kuhninut kerran 15 minuuttia heräteostoksilla kaupassa liian kauan. Eilinen välikohtaus K-Marketissa oli aivan uskomaton juttu. En todellakaan mene enää Pasaatiin, jollei ole aivan pakko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sähköposti pitää laittaa, jotta linkki toimii, mutta sitä ei näytetä julkisesti.

Valitettavasti anonyyminä ei tähän blogiin voi enää kommentoida.

Jos kirjoitat kommentin Nimi/URL-osoite-vaihtoehdolla, aloita URL-linkki http://-alulla, että se toimii!

Nimi/URL-osoite on oikea vaihtoehto esimerkiksi, jos blogisi on muussa palvelussa kuin Bloggerissa.


Kiitos kommentista! Palautetta on kiva saada.