Näytetään tekstit, joissa on tunniste surutyö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste surutyö. Näytä kaikki tekstit

Surutyöstä

Keskiviikko 14.10.09

Tänään päätin mennä mukaan yhteen surutyöryhmään. Huomenna saan tietää, mahdunko mukaan.

Olen miettinyt noita surutyön vaiheita.

Yksi tapa on nähdä ne näin (Elisabet Kübler-Ross, katso sivua A&O ):

1. Shokkivaihe, 2. Tunteiden heräämisen vaihe, 3. Kaupankäynnin vaihe, 4. Lopullinen irrottautuminen, 5. Hyväksymisen vaihe

Kuvassa Elisabet Kübler-Ross

Shokkivaiheessa tuskin uskotaan tapahtuneeseen, ajatellaan, että tämä ei ole totta, kohta kaikki on taas hyvin ja ennallaan. Tunteita ei ole, ollaan jotenkin kylmiä, turtia. Kielletään tapahtunut tunnetasolla. Eletään kuin robotti, voidaan puhua asiasta, mutta se ei tunnu miltään.

Tunteiden heräämisvaiheessa ilmenee syyllisyyttä, epäilyjä, tehtiinkö kaikki voitava, turhautumista, kiukkua. Voi ilmetä syömishäiriöitä, syömättömyyttä tai jatkuvaa syömistä. Nopeita mielialan muutoksia ja itkuisuutta.

"Surevan ihmisen on hyvä lakata puhumasta epäolennaisista asioista ja alettava ilmaisemaan aitoja surun tunteita: pettymystä, vihaa, katkeruutta, masennusta, epätoivoa, yksinäisyyttä, avuttomuutta, syyllisyyttä, hulluksi tulemisen pelkoa … helpotusta, hyväksymistä, anteeksiantoa…. Suru on usein tyhjä tunne sisällä, jonka odotetaan jonkun muun täyttävän. Silloin voidaan kaivata ystävän apua ja saman aikaisesti työntää hänet pois: kipu on liian kova." (Suora lainaus A&O:n sivulta)

Kaupankäyntivaiheessa alkaa jossittelu: Jos olisin tehnyt niin... tai jos olisin tehnyt toisin tai jos toiset olisivat tehneet enemmän jne.

Lopullinen irrottautuminen on tyypillistä masennusvaihetta, kun mikään ei ole auttanut ja tilanne on se mikä on, niin tässä vaiheessa kaikki tuntuu tarkoituksettomalta. Joskus tarvitaan ammattiauttajaa, jos itsemurha-ajatukset ovat voimakkaita. Myös ystävien apu on tärkeää. Masennusvaihe kuuluu surutyöhön eikä ole varsinainen masennussairaus.

Hyväksymisvaiheessa ollaan jo surutyön loppuvaiheessa ja tunnepuolella alkaa helpottaa.

"Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä" (Saar.3:4)

Suru on siis osa elämää ja on opittava myös luopumaan.

Erik Ewalds (Sielunhoito ja terapia, Karas-sana 1990) taas jakaa surutyön kymmeneen lohkoon:

1. Shokki
Lamaannusvaihe, joka kestää muutaman päivän. Jos se kestää yli kolme viikkoa, se on epänormaalia ja silloin tarvitaan ammattiapua.

2. Tunteiden purkautumisvaihe
Tunteiden on annettava vapaasti purkautua. Sitä ei pidä estää, koska silloin tulee patoutumia ja estoja.

3. Depressio
Muistuttaa depressio-sairautta ja koetaan samoin. Ihminen tuntee alakuloisuutta ja yksinäisyyttä. Käydään läpi "pieni kuolema". Vähitellen löydetään oikea näkökulma elämään.

4. Fyysiset oireet
Voi ilmetä monenlaisia kipuja, särkyjä, hengenahdistusta, ruoansulatushäiriöitä ja pahempaakin. Kannattaa kahden kuukauden aikana tapahtuneesta käydä lääkärintarkastuksessa, jotta "oikeat" sairaudet voidaan todeta ja hoitaa. Psykosomaattisia sairauksia voi ilmetä juuri tässä vaiheessa.

5. Paniikki
Joskus suru voi saada paniikinomaisia piirteitä. Tässä viidennessä vaiheessa voi ilmetä psykoottisia oireita. Ihminen ei nuku eikä syö ja on hyvin levoton.


6. Syyllisyys
Sureva alkaa analysoida itseään ja muita asianosaisia.

7. Katkeruus ja kauna
Tässä vaiheessa kielteiset tunteet ovat voimakkaimmillaan, sekä itseä koskevat että muihin liittyvät.

8. Työkyvyttömyys
Joskus ihminen voi joutua kokemaan tämänkin vaiheen voimakkaana, niin ettei kykene palaamaan työhön. Tämä koskee erityisesti yksinäisiä ihmisiä. Ewalds pohtiikin, milloin yhteiskuntamme saavuttaa vaiheen, jossa surevaa ei jätetä yksin.

Kuvassa Erik Ewalds sivulta Puheet

9. Valonpilkahduksia
Sureva huomaa ajattelevansa joinakin yllättävinä hetkinä myönteisiä tulevaisuuteen liittyviä asioita, pimeys, raastava ahdistus ja toivottomuus hellittävät. Ihminen alkaa toivoa taas jotain tulevaisuudeltaan.

10. Takaisin elämään
Sureva huomaa oppineensa uutta, ymmärtää kuoleman merkityksen elämässä. Jos surutyö on käyty läpi oikealla tavalla, elämää eletään taas hieman vahvempana ja viisaampana.

Tässä tiivistelmänä näiden kahden Ewaldsin ja Kübler-Rossin ajatukset surutyön vaiheista. Surutyö vie normaalisti kaksi kolme vuotta, joten en varmaan ole vielä käynyt läpi näitäkaikkia vaiheita, mutta kumman paljon tuttua noissa vaiheissa minulle on.

Erik Ewalds oli teologian tohtori, sairaalapastori ja terapeutti. Elisabet Kübler-Ross oli lääkäri, jonka kirjoja on käännetty 30 kielelle.

Valokuvapäivityksiä ja surutyötä


Sunnuntai 22.2.09

Mitä syntyy kiireestä, surutyöstä ja väsymyksestä? Ei ainakaan minkäänlaista julkaisukelpoista tekstiä. Siispä postaamisia ei ole tullut viikolla laitettua. Jonkin verran olen sentään lukenut blogeja ja jotain keskusteluja. En muista koska olisin osallistunut mihinkään yleiseen keskusteluun netissä. Joskus kuitenkin luen niitä.

Tyttäreni kuolemasta on nyt kolme kuukautta, siis tasan tarkkaan 13.2.09. Viime sunnuntaina 15.2. vietettiin maailmanlaajuista Lasten syöpä-päivää. Prognoosin blogista selasin syöpään kuolleiden listaa:

In Memoriam
William Shakespeare (1564-1616) englantilainen runoilija ja näytelmäkirjailija, silmäsyöpä?
Johannes Brahms (1833-1897) saksalainen säveltäjä, maksa- ja haimasyöpä
Otto Kahler (1849-1893) itävaltalainen lääkäri, kielisyöpä
Claude Debussy (1862-1918) ranskalainen säveltäjä, paksu- ja peräsuolisyöpä
Marie Curie (1867-1934) puolalainen, kemisti, nobelisti, leukemia
Aarre Merikanto (1893-1958) suomalainen säveltäjä, keuhkosyöpä
Walt Disney (1901-1966) yhdysvaltalainen piirroselokuvien ohjaaja, keuhkosyöpä
John Wayne (1907-1979) amerikkalainen näyttelijä, keuhko- ja mahasyöpä
Erich Honecker (1912-1994) DDR:n johtaja, maksasyöpä
Ingrid Bergman (1915-1982) ruotsalainen näyttelijä, rintasyöpä
Francois Mitterand (1916-1996) Ranskan presidentti vuosina 1981-1995, eturauhassyöpä
Roald Dahl (1916-1990) yhdysvaltalainen kirjailija, leukemia
Eva Peron (1919-1952) "Evita", kohtusyöpä
Pierre Trudeau (1919-2000) Kanadan 15. pääministeri, eturauhassyöpä
Väinö Linna (1920-1992) suomalainen kirjailija, keuhkosyöpä
Ahti Karjalainen (1923-1990) maalaisliittolainen poliitikko, kahden hallituksen pääministeri, haimasyöpä
John Ferraro (1924-2001) yhdysvaltalainen poliitikko ja jalkapallon
pelaaja, pernasyöpä
Lennart Meri (1929-2006) virolainen presidentti, aivokasvain
Jussi Jurkka (1930-1982), suomalainen näyttelijä, keuhkosyöpä
Kalevi Sorsa (1930-2004) suomalainen poliitikko, paksu- ja peräsuolisyöpä
Jorma Palo (1936-2006) lääketieteen ja kirurgian tohtori, neurologi sekä kirjailija, melanooma
Frank Zappa (1940-1993), yhdysvaltalainen muusikko, eturauhassyöpä
Tamara Lund (1941-2005) suomalainen sopraano, rintasyöpä
Linda McCartney (1941-1998) yhdysvaltalainen valokuvaaja, rintasyöpä
George Harrison (1943-2001) yksi Beatlesin jäsenistä, keuhkosyöpä
Carl Wayne (1943-2004) brittiläinen laulaja ja näyttelijä, ruokatorven syöpä
Bob Marley (1945-1981) jamaikalainen reggaemuusikko, melanooma
Matti Vanhala (1946-2004) suomalainen talousvaikuttaja, virtsarakon syöpä
Heikki Määttänen (1949-2002) suomalainen näyttelijä, "Raid", keuhkosyöpä
Eva Cassidy (1963-1996) yhdysvaltalainen laulaja, melanooma
Paul Hunter (1978-2006) englantilainen snookerin pelaaja, suolistosyöpä
Dusty Springfield (1939-1999), brittiläinen laulaja, rintasyöpä
John Thaw (1942-2002), brittiläinen näyttelijä, "Inspector Morse", kurkkusyöpä
Aleksanteri Suuri (356-323), Makedonian hallitsija, leukemia? (malaria?)
Reino Helismaa (
1934-1965),säveltäjä, viihdetaiteilija,keuhkosyöpä
Tauno Palo (1908-1982), näyttelijä, kurkkusyöpä

Tyttäreni Jasmine (1989-2008), leukemia

Lista on varmasti pitempi, mutta onhan tässäkin jo pituutta. Ehkä jonakin päivänä syöpäkään ei ole enää yhtä vaikea sairaus kuin nyt.

Kaksplussan keskustelusivuilta bongasin nimimerkki sleepingin ja Pamppelssonin keskustelun. Sleeping halusi saada oikean ruotsinnoksen tekstiin:
"
Siell' kukkia täynä on maa, sydän väsynyt levätä saa.
Kevyt kulkea on, ei ahdista siellä, ei tuskaa tunneta taivaan tiellä. "
Pamppelsson ehdotti seuraavaa:
"Där marken är full av blommor, får trötta hjärtat vila.
Det är lätt att vara, inget tynger, ingen smärta känner man på himmelens vägar."
Tämän version sleeping sitten laittoikin Ruotsiin lähettämäänsä suruvalitteluun. Keskustelua käytiin myös tekstistä "muistoa kunnioittaen", lopulta päädyttiin käännökseen "till minnet av".

Kaiken lisäksi Appelsiinipuun allakin oltiin syvissä mietteissä tänään.

Ylimmäinen kuva on otettu 3.2.09 samoin kuin tässä alla oleva 52Q-siltakuva.



52Q, Talvinen iltapäivä 6.2.09


Illalla myöhään 7.2.09

9.2.09 iltapäivällä

Surutyöstä


Jouluna 25.12.08

Jasmine on nyt ollut poissa jo yli kuukauden. Olen surrut hänen poismenoaan ja ollut fyysisestikin melkein kipeä. Ikävässäni päätin aloittaa uuden vaiheen. Avaan nyt taas tämän blogini ja palautin profiilikuvani, jonka Jasmine on minusta joskus viime vuonna ottanut.


Tämä on nyt ensimmäinen joulu ilman häntä. Seuranani ovat olleet hänen lemmikkinsä, jotka ovat öisin kiivenneet nukkumaan sänkyyn viereeni, mitä ne eivät ole aikaisemmin tehneet.