Jos rakastat

Maanantai 21.12.2009

Nyt kun pikkujoulut alkavat olla takanapäin ja oikeaan jouluun on vain muutama yö, on mukava muistella tämän vuoden sananmukaisesti makeinta pikkujoulua. Meille tarjottiin työantajan toimesta makeimmista makeinta glögiä (alkoholitonta), joulutorttuja, pikkuleipiä, karkkeja ja suklaata. Todellakin makeaa mahan täydeltä! Lisää sai ottaa kaikkea niin paljon kuin halusi.
Tarjoilun jälkeen saimme katsella ennakkonäytöksenä tammikuussa ensi-iltansa saavan elokuvan Jos rakastat.

Mitä sitten sanoisin itse filmistä? Ihan hyvä pikkujouluelokuva? Kevyt? Liian kevyt? Kuitenkin aiheena nuoren rakkauden ohella on hyvin vakava aihe. Ehkä se toimii myös varoittavana esimerkkinä? Musiikki oli ihan OK. Useita tunnettuja kevyen musiikin esittäjiä.

Kuitenkin tanssiesitys vakavan liikenneonnettomuuden yhteydessa jäi jotenkin hiertämään. Voiko tosiaan noin vakavasta asiasta tehdä noin kevyen tyylisen elokuvan? Vastaus on tietysti, että voi, koska se on jo tehty. Taitavat näyttelijät, taitavaa kuvausta. Mutta... Ehkä en osaa sanoa, mitä ajattelen. Ehkä on parempi, että jokainen muodostaa itse mielipiteensä sitten kun on nähnyt elokuvan...

Elokuvan esittelysivut ja katkelmia elokuvasta voi katsella näistä linkeistä: Jos rakastat tai Elokuvan viralliset kotisivut tai Työryhmän blogit

Elokuvan ohjaus on Neil Hardwickin:

	JOS RAKASTAT
	Genre
	romantiikka / musikaali
	Vuosi
	2009
	Ohjaaja
	Neil Hardwick
	Pääosissa
	Elli Vallinoja, Chike Ohanwe, Taneli Mäkelä, Satu Silvo, Minttu Mustakallio, Meri Nenonen, Jenni Hakala.
	Käsikirjoitus
	Katja Kallio
	Tuotantoyhtiö
	Jarkko Hentula / Juonifilmi Oy
	Pituus (min)
	124
	Ikäraja
	K-7

Pikakelauksella

Maanantai 7.12.09

Vähiin menee, sanotaan, ennen kuin loppuu. Niin näyttää käyvän taas tällekin vuodelle 2009. Taas en ole jaksanut avautua tänne Blogilandian suuntaan. Wikipediaa sen sijaan on viime aikoina tullut seurailtua hieman enemmän.

Pikkujouluissa tulee kai tänä vuonna käytyä aikaisempaa useammin. Oman talon glögitykset olivat viime perjantaina. Tiistaina on glögi- ja elokuvailta työkavereiden kanssa, samoin 1o.12. graafikkoporukalla. Taitaa olla vielä edessä joku muukin pikkujoulu, kunhan katson kalenterista.

Torstaina ja lauantaina käväisin Naisten messuilla Wanhassa satamassa, en esillelaittajana, vaan tarkoitus oli tavata pari tuttavaa. Torstaina en siitä valtavasta pöytien runsaudesta löytänyt kumpaakaan. Itseasiassa toinen ystävistäni I. oli jo ehtinyt poistua kotiinsa päin, koska menin vasta klo 16 jälkeen häntä tavoittamaan. Hänellä on parin tunnin matka sinne, missä hän asustelee ja on siksi paikalla pöytänsä ääressä nimmareita kirjoittamassa vain klo 14–16. A:ta en kai tunnistanut (!!), hän kun oli käynyt ottamassa uuden kampauksen ja ostanut uudet silmälasit ja tullut aivan eri näköiseksi. Tämän huomion tein, kun lauantaina hän tunnisti minut ja niin tapasin sentään hänet. I. ei pitkän matkansa takia ollut lauantaina messuilla lainkaan.

Naisten messuilla oli niin valtavasti myyntipöytiä, että ne vastasivat Messukeskuksen isoja messuja. HUH! Oli siellä paljon katsottavaa ja tietysti ostettavaa. Varmaan useimmat saivat palata lähes täydellä kuormalla takaisin messujen päätyttyä, sillä kovin monella oli samanlaista käsityötavaraa notkuvat pöydät täynnä. Lapasia ja villasukkia, lapasia ja villasukkia oli varmaan sadassa pöydässä tarjolla. Ja erikoisuudet taas maksoivat aika lailla. Kuulin, että monet olivat tulleet messuille vain etsimään virikkeitä omiin käsitöihinsä. Omat ostokseni rajoittuivat kaalipiirakkaan ja kakkuun ja pikkuleipiin, joita oli edullisesti myytävänä. Kanelipiparilaatikko sisälsi niin hyviä pikkuleipiä, että ne menivät kotiin tullessa heti kuin kuumille kiville.

Oheiset kuvat ovat Naisten messujen tarjontaa.

Perjantaina vietimme koulussa itsenäisyyspäivää hieman ennakkoon. Koko koulu kokoontui yhdeksältä pihalle laulamaan Maamme-laulua, kun Suomen siniristilippu nostettiin salkoon. Pienimmätkin pojat seisoivat totisina lakitta päin laulun ajan. Pikkumiehet juhlapuvuissaan ja pienet tytöt juhlamekoissaan olivat hellyttävän näköisiä, kun menimme itsenäisyyspäivän lounaalle koulun ruokalaan, joka oli juhlakoristeltu. Koulun ylimmän luokan oppilaat harjoittelivat tarjoilijoina. Lohileikettä tartarkastikkeella ja jälkiruoaksi puolukka-punaherukkakiisseliä. Pöytiin tarjoilu sujui upeasti ja oppilaat saivat kokea sekä juhlaa että saada kokemusta tarjoilijantehtävistä. Tarjoilevilla tytöillä ja pojilla oli valkoiset paidat päällä ja osa näytti lähes aikuisilta.

Varsinainen itsenäisyyspäivä meni kotosalla, vaikka minua oli kyllä pyydetty yksiin itsenäisyyspäivänjuhliin. Ei tosin linnaan! Halusin kuitenkin olla sunnuntain rauhassa kotona.

Kiitos Jumalalle vapaasta Suomesta!