Lauantai 31.10.09
Tänään on pyhäinpäivä (Lue tarkemmin lisää tästä linkistä ja tästä), päivä jolloin suomalaiset muistelevat omaisaan ja ystäviään, jotka ovat jo menneet edeltä pois tästä ajastamme. Suomessa, kuten myös Ruotsissa, vietetään pyhäinpäivää, vainajien muistopäivää aina lauantaina aikaisintaan 31. lokakuuta ja viimeistään 6. marraskuuta. Näin on ollut jo vuodesta 1955 lähtien, naapurissamme Ruotsissa jo aikaisemmin. Monissa muissa maissa pyhäinpäivä on aina 1. marraskuuta.
Suomessa tällaisena päivänä käydään viemässä haudoille kynttilöitä ja kirkoissa on muistotilaisuus seurakunnassa vuoden aikana kuolleille. Muistellaan edesmenneitä ystäviä ja omaisia.
Mekin olimme Jasminen isän kanssa menossa viemään tytön ja äitini haudalle kynttilöitä ja myös tarkoituksemme oli myös käydä kirkon muistotilaisuudessa, mutta aamulla vatsani oli sen verran kipeä, että peruin oman menoni. Viime viikko oli taas sangen rasittava, että katsoin parhaaksi pysyä petissä tämän päivän, mitä nyt koiran kanssa on pitänyt käväistä pikalenkillä. Ensi viikolla täytyy taas jaksaa yläasteikäisten, noiden ihastuttavien, mutta välillä kovinkin hankalien lasten kanssa. Onneksi nyt illalla voin jo paremmin.
Tänään sytytin kynttilän tänne:
http://toive24.fi/Sytytin kynttilät myös vanhempieni, isovanhempieni ja pikkusisareni Lean muistolle. Lea kuoli vain 7-vuoden ikäisenä. Olin itse silloin 14-vuotias. Myös vuosia sitten syöpään kuolleen toimittajaystäväni Irja Tirrin muistoksi sytytin kynttilän. Irja oli vain kolmekymppinen, kun hänen aikansa täällä päättyi.
Huomenna varmaan haudalla käyntikin onnistuu. Silloinkin voi käydä sytyttämässä kynttilän äidin ja Jasminen haudalle.
"PÄIVÄ ON TULEVA"
(tästä linkistä voi kuunnella tämän laulun, mukana laulamassa Pekka Niemi)
"Päivä on tuleva, Herran Päivä Valtava,
Taivas ei pilveen käy, eikä kyyneleitä näy.
Silloin Rauha ikuinen, alkaa luona Jeesuksen,
Päivä tuo Ihana on tuleva.
Päivä tuo Valtava, kun saan Herran kohdata,
silloin katson kasvoihin tuon Rakkaan, kalliin Mestarin.
Ja Hän tarttuu käteen mun, ja levon antaa siunatun,
Päivä tuo Ihana on tuleva.
Siellä ei surua, eikä kuormaa kanneta,
sairaus poissa on, sekä muistot tappion.
Pääsen luokse Herrani, joka kuoli eestäni,
Päivä tuo Ihana on tuleva.
Päivä tuo Valtava, kun saan Herran kohdata,
silloin katson kasvoihin tuon Rakkaan, kalliin Mestarin.
Ja Hän tarttuu käteen mun, ja levon antaa siunatun,
Päivä tuo Ihana on tuleva.
Tahdothan sinäkin, tulla Taivaan Kotihin,
anna siis sydämesi, täysin Jeesuksellesi.
Jos vaan Herraan uskomme, Taivaan maassa kohtaamme,
Päivä tuo Ihana on tuleva.
Päivä tuo Valtava, kun saan Herran kohdata,
silloin katson kasvoihin tuon Rakkaan, kalliin Mestarin.
Ja Hän tarttuu käteen mun, ja levon antaa siunatun,
Päivä tuo Ihana on tuleva."
Löysin tämän laulun esitettynä tältä sivulta, missä on myös paljon muitakin hengellisiä lauluja.
