Lauantai-iltahan on kuin luotu elokuvien katsomiseen.
Menimme läpi sateen täplittämän ja yllättävän hämärän Helsingin - taivas oli kokonaan hailean harmaa - tuttuun elokuvateatteriin katsomaan olisiko vielä kello 20:n jälkeen mitään katsomisen arvoista. Itseasiassa emme ole mitään varsinaisia elokuvafriikkejä, joten KAIKKI menossa olevat filmit olivat kutakuinkin outoja. Teimme valinnan elokuvan nimen perusteella. Halusimme nähdä jotain mukavaa ja hauskaa. En halunnut tietää juonta etukäteen, joten ystäväni luki itsekseen elokuvan teksti-infon teatterin aulassa olleesta kansiosta. Valintamme oli Slummien miljonääri (Traileri)(engl. Slumdog Millionaire). Se alkoi vasta 21.30, joten kerkisimme sitä ennen kahville ja jäätelölle. Hieman tosin mietitytti tuo elokuvan K15. Mitähän rankkaa elokuvassa taas olisi.
Elokuva alkoi lähes sietämättömällä määrällä mainoksia. Niitä tuntui tulevan loputon määrä ennen varsinaista elokuvaa. Ja sitten: Huh! Mukavaa ja hauskaa? Olisi kai sitten pitänyt itsekin lukea tuo elokuvan selostus sieltä kansiosta!?
Intian kurjuuksista olen kyllä ollut tietoinen, mutta nyt tuli aimo annos lisää infoa kaikenlaisista varsinkin lapsiin kohdistuvista kauheuksista. Monessa kohdin jätin pahimmat hirveydet katsomatta. Tietyn määrän väkivaltaa sietää elokuvissakin, mutta joskus liika realismi on jätettävä väliin. Keväällä näkemäämme elokuvaan Miehet jotka vihaavat naisia verrattuna väkivalta oli toisenlaista, mutta tarpeeksi rankkaa kuitenkin. Samaa mielisairasta murhanhimoa kuin siinä dekkarissa kuvattiin ei tässä sentään ollut. Alkumetreillä olimme kuitenkin jo lähtemässä pois koko näytöksestä, mutta jäimme sentään ja vähitellen elokuvan runollisuus ja kehittyvä rakkaustarina alkoivat pehmentää julmuuksia. Elokuva loppuu tanssikohtaukseen. Jostain syystä mieleeni tuli vanha elokuva nimeltä West Side Story, vaikka onhan tämä tietysti aivan toisenlainen elokuva.
Elokuva on saanut kahdeksan Oscaria ja seitsemän Baftaa ja viisi Golden Globea. Nähtyäni elokuvan ymmärrän, miksi palkintoja on tullut runsaasti. Elokuva on Danny Boylen ohjaama ja se perustuu Vikas Swarupin romaaniin "Tyhjentävä vastaus eli Kuka voittaa miljardin?" (Wikipedia) Elokuvasta on paljon tietoa sivulla Fox Searchlight. PÄÄOSISSA: Dev Patel, Freida Pinto, Madhur Mittal, Irrfan Khan, Anil Kapoor, Azharuddin Mohammed Ismail, Ayush Mahesh Khedekar, Tanay Chheda, Ashutosh Lobo Gajiwala.
Kannattaa katsoa,vaikka lapsiin kohdistuvat julmuudet ovat sietämättömiä. Toivottavasti tällaiset kauheudet saadaan Intiassa ja kehitysmaissa edes jollain tavalla aisoihin.
En ole vielä nähnyt elokuvaa mutta pitää käydä se katsomassa. Kuulin eräältä Intiassa pitkään töissä olleelta, että leffa on kuin tositarina Intian kaupunkien kaduilta. Valitettavasti tuota tapahtuu, koko ajan siellä.
VastaaPoistaNäin tuon elokuvan joitakin kuukausia sitten.Onhan se rankka elokuva, mutta katsomisen arvoinen kuitenkin.
VastaaPoistaHyvä elokuva.
VastaaPoista