Sudokuista, laihduttamisesta, lääkkeistä ja läppäreistä etc.

Tiistai 5.8.08. Päivää taas.

Ulkolämpötila tietokoneen mukaan + 12 astetta. Ei siis mitenkään helteistä. Syyskesäähän tämäjo harmi kyllä on. Sade rapisee ikkunaan, mutta ei niin kovasti, että putsaisi linnun tekemän ikävännäköisen roiskeen ikkunan ulkopinnasta. Siis muiden rästitöiden lisäksi on ikkunanpesuakin tiedossa. Jotkut koulut aloittavat jo huomenna. Kello on kohta kymmenen. Pitää herättää nukkuva Jasmine ja antaa mustikkajugurtin kanssa tytölle aamun Prednisolonit, 40 mg.

Mietin, miksi oikeastaan kirjoittelen tätä blogia. Aikani kuluksiko vai terapia mielessä vai podenko pakkomielteistä avautumispöhöä vai mistä on kyse? Tiedä häntä. Alun perin rupesin rustaamaan tätä blogia terapiakirjoittelun kanavaksi, kun lapsen sairaus sai koko elämän päälaelleen. Nyt on kulunut yli kaksi ja puoli vuotta tytön sairastumisesta.

Oli aikoja, jolloin kaiken odottelun ja kaikkien lukemattomien sairaalassa vietettyjen tuntien paineet tuli purettua sudokujen ruutuihin. Vieläkin otan joskus "unilukemiseksi" muutaman sudokun jostain lehdistä. Aikani numeroita ruutuihin raapusteltuani alkaa kummasti nukuttaa. Silloinkaan, kun huomaan, että olen laittanut jonkin numeron väärään paikkaan ja pitäisi alottaa koko ruudukon ratkominen uudestaan, minulla ei ole minkäänlaista kunnianhimoa selvittää visaista ongelmaa välittömästi, vaan jos nukuttaa niin unta vain palloon siltä istumalta. Jos joku luulee, että japanilaiset keksivät sudokun, niin pieleen meni. Ensimmäisen sudokun keksijä onkin amerikkalainen: "Yleisesti uskotaan, että ensimmäisen nykyisen muotoisen sudoku-tehtävän (nimellä Number Place) laati Howard Garnes vuonna 1979. Tämä tehtävä julkaistiin yhdysvaltalaisessa tehtävälehdessä nimeltään Dell Pencil Puzzles and Word Games. Japanissa ensimmäinen sudoku julkaistiin huhtikuussa 1984 nimellä "Sūji wa dokushin ni kagiru (数字は独身に限る)". Myöhemmin nimi lyhennettiin nykyiseen muotoonsa." Tämä tieto löytyy Wikipediasta, jos se nyt sitten on mikään luotettava tietolähde. Uskotaan, kunnes toisin todistetaan.

Olen taas pitänyt niin pitkän tauon valokuvaamisen kanssa, että voisin ehkä jo kaivaa kameran esiin ja huvin vuoksi taas ottaa kuviakin.

Sama paikka puolilta päivin. Lämpötila + 14 astetta, kova tuuli, sateentihutusta

Ongelmia molempien läppärien kanssa. Omassa koneessani on yksi näppäin irti, caps lock nimittäin. Tosin se kone on nyt Jassun käytössä, koska se on teholtaan parempi ja Jasmine tykkää useimmiten pelata. Se myös toistaa elokuvat ja avaa pelit helpommin kuin Jassun oma tehottomampi läppäri, siis tämä. Minä yleensä vain kirjoittelen, joten tämän laitteen teho riittää minulle hyvin. Tämä taas on nykyisin hidas aukeamaan. Täytyy jossain vaiheessa eli kun kerkiän, tutkia, mikä tätäkin laitetta vaivaa. Putsata turhia ohjelmia pois ja katsoa, miten muuten konetta saisi nopeammaksi.

Myös Jassun lääkkeiden kanssa tökkii. Muistin väärin, että Prednisolonia oli kotona vielä purkillinen, vaan eipä ollutkaan. Nyt odotan lääkärin puhelinmääräystä Töölön Yliopiston apteekkiin. Pitää sitten vain lähteä lääkkeitä hakemaan. Lääkkeistäkin on katto täynnä, joten niistä ei tarvitse kaiketi maksaa kuin 1,50 euroa.

Laihduttamisenikin on siinä ja siinä. Aamulla aikaisin napsin suuhuni Fatzerina-patukan. Sitten päivällä napostelin banaanin ja purkkaa olen pureskellut useaan otteeseen. Join äsken lasin piimää ja hiukan maitoa ja jugurttia. Melkein on päivän kalorit jo nautittu.