Arteypico-palkinto

9.2.09

RITAHELINÄ antoi minulle näin hienon pokaalin:



Kiitän ja kumarran!

Palkinnon säännöt:

1. Valitse viisi blogia , joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogösfääriin tehdyn panoksen johdosta millä tahansa maailman kielellä.
2. Jokainen palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.
3. Palkinnon saaja liittää palkinnon logon blogiinsa.
4. Palkinto tulee linkittää alkuperäispalkinnon osoitteeseen.
5. Palkinnon saaja julkaisee säännöt omassa blogissaan.

Kansainvälisen, Uruguaysta alkunsa saaneen palkinnon alkuperäiset säännöt ovat tässä.

Annan palkinnon seuraaville :
Sandy

Hane
Katriina

Yaelian
Anita Konkka

Nämä bloggaajat ovat monin tavoin innostaneet minua ja olen heidän blogeistaan saanut hyvää mieltä, virikkeitä ja uusia ajatuksia. He ovat tavalla tai toisella herätelleet minut huomaamaan asioita, jotka muuten olisivat ehkä unohtuneet tai en olisi ymmärtänyt pitää niitä tärkeinä. He kirjoittavat puhuttelevaa tekstiä ja/tai heidän blogeissaan on puhuttelevia kuvia, joten annan palkinnon nyt eteenpäin heille. Olkaa hyvä! Olisi kyllä monia muitakin, joille tämän pokaalin voisi antaa.

Runeberginpäivän ajatuksia

Torstai 5.2.09

Johan Ludvig Runebergistä on kirjoitettu vaikka millä mitalla ja kirjoitetaan edelleenkin, sillä hän on meidän suomalaisten kansallisrunoilija, jonka tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat. Itse valitsisin kansallisrunoilijaksi Aleksis Kiven tai Eino Leinon.

Toisaalta Runeberg on kirjoittanut Maamme-laulun sanat Vänrikki Stoolin tarinoissa:

1	Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen! Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien!
2	On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet Sen vieras kyllä hylkäjää, mut meille kallein maa on tää, sen salot, saaret, manteret, ne meist on kultaiset.
3	Ovatpa meille rakkahat koskemme kuohuineen, ikuisten honkain huminat, täht'yömme, kesät kirkkahat, kaikk'kuvineen ja lauluineen mi painui sydämeen.
4	Täss auroin, miekoin, miettehin isämme sotivat, kun päivä piili pilvihin tai loisti onnen paistehin, täss Suomen kansan vaikeimmat he vaivat kokivat.
5	Tään kansan taistelut ken voi ne kertoella, ken? Kun sota laaksoissamme soi, ja halla näläntuskan toi, ken mittasi sen hurmehen ja kärsimykset sen?
6	Täss on sen veri virrannut hyväksi meidänkin, täss iloaan on nauttinut ja murheitansa huokaillut se kansa, jolle muinaisin kuormamme pantihin.
7	Tääll' olo meill on verraton ja kaikki suotuisaa, vaikk onni mikä tulkohon, maa isänmaa se meillä on. Mi maailmass on armaampaa ja mikä kalliimpaa?
8	Ja tässä, täss' on tämä maa, sen näkee silmämme. me kättä voimme ojentaa ja vettä rantaa osoittaa ja sanoa: kas tuoss' on se, maa armas isäimme.
9	Jos loistoon meitä saatettais vaikk' kultapilvihin, mis itkien ei huoattais, vaan tärkein riemun sielu sais, ois tähän köyhäänkotihin halumme kuitenkin.
10	Totuuden, runon kotimaa maa tuhatjärvinen miss' elämämme suojan saa, sa muistojen, sa toivon maa, ain ollos, onnes tyytyen, vapaa ja iloinen.
11	Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan, ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. J L Runeberg, suomennos Paavo Cajander

Yleensä lauletaan vain ensimmäinen ja viimeinen säkeistö:

MAAMME

(Fredrik Pacius – Johan Ludvig Runeberg, käännös Paavo Cajander)

1. Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen.
:,:Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien:,:

2. Sun kukoistukses kuorestaan
se kerran puhkeaa,
:,:viel lempemme saa hehkullaan
sun toivos, riemus nousemaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa:,:

Uudetkin sanat on Maamme-lauluun jo laadittu. Kuuntele uudet sanat Aamulehden sivuilta (Juhani Lindholmin uusi käännös Maamme-laulusta).

Kuuntele myös tämä Maamme-laulu.

Asian kunniaksi torttukahvit tai pikemminkin torttuteet. Koska en vielä ole löytänyt jauhosormiani, on Runebergintorttu kaupasta ostettu. En ole koskaan erityisesti pitänyt näistä tortuista, mutta kerran vuodessa tämänkilaisen herkuttelun kestää.


Kuvissani Runerbergin patsas Espanpuistossa tähyilee ledvalaistua näköalaansa. Veistoksen kokonaiskorkeus on 8 metriä. Vrt. aikaisempi blogini Espan ledvaloista.

Wikipedia tietää Runebergistä aika lailla, siksi en kirjoita tästä runoilijasta nyt enempää. Torttuohje on tässä.

Kävimme K:n kanssa torttukahveilla ja torttukaakaolla.



Ja hyvältä maistuu. Minun mukissani on kaakaota, mutta kyllä Runebergin tortun voi syödä niin kahvin, teen kuin kaakaonkin kanssa.



Runeberg blogeissa tänään:
Hannelen paratiisi
Blogisisko

(Kirjoitettu 5.2.09, julkaistu ja muokattu vasta 8.2.09)

Lumen valtaa ja pakkasia

3.2.09 tiistaiaamu noin klo 9, -10 astetta pakkasta . Aurinko paistaa.

Koska yhä olen flunssassa eikä ajatus pahemmin juokse - jos nyt muulloinkaan se kovin lujaa kipittää :) - niin laitan tähän muutaman aamukuvan viime lauantailta, jolloin olin koiran kanssa aamulenkillä ja kuvittelin selviäväni flunssasta samantien.

Aurinko paistoi upeasti ja pakkastakin oli ihan reippaasti toistakymmentä astetta.

Tässä luminen valtaistuin. En tiedä keiden rakentama, ei kuitenkaan varmasti ihan pikkulasten.
Enää en ole kuumeessa, mutta lämpöä on sen verran yli 37:n, että tämäkin päivä pitää ottaa vielä iisisti. Kaupassa pitää käydä ja tehdä koiralenkit, mutta kaikki muu pitää vielä peruuttaa, sillä en toden totta haluaisi mitään flunssan jälkitauteja. Kuulin Turussa asuvalta serkultani, että siellä puolet hänen työkavereistaan on kipeänä ja tämä flunssa ei tokene kolmessa päivässä, vaan ovat joutuneet hakemaan lisää sairaslomaa. Sama pöpö taitaa riehua täällä Stadissakin.



Niitä 52Q-kuvia en aio ottaakaan aivan samasta kohdasta. Eli helpotan paineitani hiukan. Riittää, että kohde on sama ja suunnilleen samasta kohdasta. =)

Tässä lauantaiaamuinen kuva sillalta ja penkistä.



Säästä huolimatta monet ajelevat pyörällä.