Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjoittaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjoittaminen. Näytä kaikki tekstit

Torstai

31.7.08, aurinkoista, + 20 astetta klo 9.30C

Aloitin runoblogin, johon ajattelin lisätä sekä vanhoja että uusia runojani. En laita vielä linkkiä sinne, mutta laitoin pari runoa taas tännekin.

Olemme taas lähdössä tytön kanssa Lastenklinikalle klo 11:ksi, joten jatkan kirjoittelua myöhemmin jHs. Eilisestä Metro-lehdestä selvisi se poliisien parveilu naapuritalon pihalla tiistain vastaisena yönä. Kirjoitan siitäkin, kun ehdin.

RUNOJA

Anna meille sinun rauhasi


Anna meille sinun rauhasi, Vapahtaja

Kirjoita sydämeemme sanasi

Anna meídän,

anna minun tyytyä sinun tahtoosi

Ymmärtää ja nähdä oikein

mikä on takana

mitä on edessä

Mihin sinä tahdot tieni kulkevan

- mihin sinä sallit minun mennä

Mikä on se totuus jota minun tulee noudattaa

mitkä teot tehdä

miten ymmärtää miten nähdä

kädet jalat olemukseni sinun tahdossasi sinun muovaamanasi

toteuttaa

Pyhän Hengen täyteys

elämäni sisältö kokonaan

kuume

hulluus

epätoivo

eheys

ilo

tasapaino

tyyneys



kunnes olen käsitelty loppuun korjattu lähetetty

avoin taivutettu sinun käskyjesi alle sinun tahtoosi

kuin avautuva kukka kuin todellinen uni elävä

toivosta kaunis uskollinen

RUNOJA

Sanasiivet

Hullunrohkeat siivet Luojalta sain

niillä lennän Sanojen pilvissä

en tuulesta piittaa lain

kun päämääränä Taivas siintää silmissä



Jos uskallat mukaan

myös myrskyssä käydä ja Jeesukseen luottaa:

Ei saa hukkua kukaan

joka on lähtenyt vetämään Jumalan nuottaa

Käsi kädessä pyhän Vapahtajan

voit elää ja kerran ylittää rajan

Öistä kirjoittelua

Lauantai-sunnuntai 26.-27.7.08 klo 2.55

Tapanani on ollut aina kirjoitella yöllä, yleensä aivan muuta kuin esim. tätä blogia. Yö on rauhallista aikaa, hiljaistakin etupäässä. Lähes kaikki nukkuvat. Ikäänkuin ajatuksille olisi enemmän tilaa. Tietysti se voi johtua siitä, että olen iltaihminen. Olen aina ollut, vaikka suurimman osan elämästäni olen joutunut nousemaan varhain. Kukonlaulun aikaan en ole milloinkaan ollut parhaimmillani. Onneksi työpaikoissa, joissa olen ollut, eivät monet muutkaan ole olleet parhaimmillaan aamutuimaan. Mainosalalla palaverit olivat yleensä aikaisintaan kymmeneltä, koulumaailmassa, joka myös on minulle hyvinkin tuttua kateederin molemmin puolin, aamut sujuivat rutiinilla. En muista, että missään tyopaikassani olisi varhaisina aamutunteina vilissyt ruudinkeksijöitä.

Monet kirjoittelevat tuttavani kertovat työskentelevänsä öisin.