Kuva: www.freeimages.co.uk
14.2.09
Tässä kesäisiä kissankelloja kaikille blogiystävilleni!
Hyvää ystävänpäivää!
Kuva: www.freeimages.co.uk
14.2.09
Tässä kesäisiä kissankelloja kaikille blogiystävilleni!
Karkkisateessa
12.2.09 torstai
Kävelin tänään Mäkelänkatua ja ihmettelin, miten jalkakäytävällä oli karamelleja ihan tallattavaksi asti. Meinasin jo poimia parhaimman näköiset taskuuni, mutta sitten epäilys iski: Entä jos ne ovat siellä jostain epämääräisestä syystä? Huumeita? Jotenkin likaisia? Olleet kadulla vaikka kuinka kauan, koska osa oli tallottu. Tai joku lapsi on ryöstetty ja raukka on heitellyt karkkeja merkiksi siitä, että tätä tietä häntä on jonnekin viety (muistuma jostain sadusta?). Huh!? Kesken näiden ajatusteni kuului ohi ajavan kuorma-auton lavalta hurjaa kiljuntaa. Ja karkkeja satoi. Ha-haa. Penkkaripäivä! Karkkisateen lähde selvisi. En kuitenkaan palannut noita kadulla olleita karamelleja keräämään enkä usko monenkaan niitä poimineen, niin synkännäköistä kadunkansaa vastaan vaelteli. Totisia kiireisiä tummiin vaatteisiin pukeutuneita suomalaisia. Ihan tavallista väkeä omissa ajatuksissaan. Sellaisia me olemme. Abien ilo vain hipaisee pintaamme, edes karkkisade ei saa mielialaa nousemaan arjen harmaudesta, saati että siitä riemu repeäisi. Synkkää mulkoilua korkeintaan penkinpainajaisia viettävien nuorten suuntaan? Vai?
Myöhemmin tapasin erään tuttavani Mäkelärinteen kahviossa. Koko piha-alue oli ollut täpötäynnä autoja niin että jalankulkijat eivät olleet sekaan sopia. Suuressa voimistelusalin näköisessä tilassa oli alkamassa päivän kohokohtaan kuuluva tilaisuus: Vanhojen tanssit.
Ei kuitenkaan kovin vanhojen, sillä kyseessä oli lukioluokkalaisten tilaisuus. Abit lähtivät koulusta ( ylioppilaskirjoituksia lukuunottamatta) ja lukion toisluokkalaisista tuli nyt vanhoja, siis vanhimpia oppilaita. Tässä nuoria neitosia tanssiasuissaan.
Jos asia ei ole entuudestaan tuttu, niin kurkkaapa tätä sivua. Wikipediakin tietää jotain.
Hieno orkesteri aloittamassa.
Kävelin tänään Mäkelänkatua ja ihmettelin, miten jalkakäytävällä oli karamelleja ihan tallattavaksi asti. Meinasin jo poimia parhaimman näköiset taskuuni, mutta sitten epäilys iski: Entä jos ne ovat siellä jostain epämääräisestä syystä? Huumeita? Jotenkin likaisia? Olleet kadulla vaikka kuinka kauan, koska osa oli tallottu. Tai joku lapsi on ryöstetty ja raukka on heitellyt karkkeja merkiksi siitä, että tätä tietä häntä on jonnekin viety (muistuma jostain sadusta?). Huh!? Kesken näiden ajatusteni kuului ohi ajavan kuorma-auton lavalta hurjaa kiljuntaa. Ja karkkeja satoi. Ha-haa. Penkkaripäivä! Karkkisateen lähde selvisi. En kuitenkaan palannut noita kadulla olleita karamelleja keräämään enkä usko monenkaan niitä poimineen, niin synkännäköistä kadunkansaa vastaan vaelteli. Totisia kiireisiä tummiin vaatteisiin pukeutuneita suomalaisia. Ihan tavallista väkeä omissa ajatuksissaan. Sellaisia me olemme. Abien ilo vain hipaisee pintaamme, edes karkkisade ei saa mielialaa nousemaan arjen harmaudesta, saati että siitä riemu repeäisi. Synkkää mulkoilua korkeintaan penkinpainajaisia viettävien nuorten suuntaan? Vai?
Myöhemmin tapasin erään tuttavani Mäkelärinteen kahviossa. Koko piha-alue oli ollut täpötäynnä autoja niin että jalankulkijat eivät olleet sekaan sopia. Suuressa voimistelusalin näköisessä tilassa oli alkamassa päivän kohokohtaan kuuluva tilaisuus: Vanhojen tanssit.
Ei kuitenkaan kovin vanhojen, sillä kyseessä oli lukioluokkalaisten tilaisuus. Abit lähtivät koulusta ( ylioppilaskirjoituksia lukuunottamatta) ja lukion toisluokkalaisista tuli nyt vanhoja, siis vanhimpia oppilaita. Tässä nuoria neitosia tanssiasuissaan.
Jos asia ei ole entuudestaan tuttu, niin kurkkaapa tätä sivua. Wikipediakin tietää jotain.
Hieno orkesteri aloittamassa.
Kovan päivän ilta
10.2.09
Ottakaa tästä suklaata äkkiä ennen kuin loppuu! :)
Haluan tarjota suklaata kaikille, joilla tänään on ollut vaikea päivä. Ilmeisesti aika monella, huomasin, kun selailin blogeja ja kuuntelin puhelimessa. Toivotaan parempaa huomista meille kaikille!
Tosin tämä on vain virtuaalisuklaata, mutta olkaa hyvä!
Toivottavasti teillä ei ole ollut kauhean isoja harmeja. Oma päiväni oli onneksi vain lähinnä flunssan jälkeistä väsymystä ja saamattomuutta. Ja sain vain kuulla muitten ikävistä asioista, oma isoin harmini oli lopulta sangen pieni:
Koira kaatoi pöydältä täyden vesimukin sohvalle. Ei mitään sen pahempaa. :)
Ottakaa tästä suklaata äkkiä ennen kuin loppuu! :)
Haluan tarjota suklaata kaikille, joilla tänään on ollut vaikea päivä. Ilmeisesti aika monella, huomasin, kun selailin blogeja ja kuuntelin puhelimessa. Toivotaan parempaa huomista meille kaikille!
Tosin tämä on vain virtuaalisuklaata, mutta olkaa hyvä!
Toivottavasti teillä ei ole ollut kauhean isoja harmeja. Oma päiväni oli onneksi vain lähinnä flunssan jälkeistä väsymystä ja saamattomuutta. Ja sain vain kuulla muitten ikävistä asioista, oma isoin harmini oli lopulta sangen pieni:
Koira kaatoi pöydältä täyden vesimukin sohvalle. Ei mitään sen pahempaa. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)